Kirjoittanut elset | 27 heinäkuun, 2009

Suomi voisi ottaa oppia Ruotsista CO2-päästöjen vähentämiseksi

Jokaisen ruotsalaisen hiilijalanjälki on puolet pienempi kuin suomalaisen. Syitä on monia, mutta Ruotsi on myös asettanut selkeitä tavoitteita CO2-päästöjen vähentämiseksi. Nyt olisi korkea aika suomalaisten ymmärtää tuulivoimaloiden merkitys osana energiapalettiamme. Ruotsissa on tuulivoimaa 1035 megavattia, Suomessa vasta 143 (Ilmastomaaottelu, 2008).

Suomen hiilidioksidipäästöt henkeä kohden olivat vuonna 2006 Tilastokeskuksen mukaan 12,7 tonnia. Ruotsissa päästöjä syntyi 5,3 tonnia per nenä. EU:n keskiarvo on taas 9,3 tonnia (Le Monde 3.7.09). Jotta voisimme välttyä vaaralliselta ilmaston lämpenemiseltä, henkilökohtaiset päästömäärät tulisi tulevaisuudessa pudottaa 4 000 tonniin, joissakin arvioissa jopa 2 000:een.

Koska elämäntapamme ja sivistystasomme ovat aika samaa luokkaa, syitä päästömäärien huimaan eroon on löydyttävä siitä, että ruotsalaiselle kuluttajalle energian käyttöön, asumiseen ja liikkumiseen liittyvät ekologiset vaihtoehdot ovat aidosti varteenotettavia mm. hinnan ja laadun suhteen.

Ilmastotalkoot-kampanjasivut listaavat syitä seuraavasti: “Suomi vie tuotteita, joiden valmistamiseen tarvitaan paljon energiaa. Ruotsissa isompi osa energiasta tuotetaan ydinvoimalla ja vesivoimalla. Ruotsalaiset asuvat keskimäärin vähän etelämpänä eli lämpimämmissä oloissa kuin me suomalaiset. Ruotsi on korkea elintason maa siinä missä Suomikin. Tässä valossa päästöjen suurta eroa on vaikea ymmärtää edes edellä mainittujen syiden perusteella.”

Ilmastonmuutoksen näkökulmasta ruotsalaiset ovat onnistuneet luomaan hyvinvointia tehokkaammin kuin me suomalaiset, kampanjasivuilla tiivistetään. Siis miksi? Luulen, että Ruotsissa poliitikot ja yritykset ovat ehkä rohkeammin uskoneet siihen, että ilmastonmuutosta hillitsevillä toimilla voi myös tehdä bisnestä. Suomi ei myöskään ole tukenut tarpeeksi uusiutuvan energian tuotannon aloja. Esimerkiksi syöttötariffia tuulivoimalle kaavaillaan vasta ensi vuodeksi. Ruotsissa on myös uskottu, että saastuttavan toiminnan verottaminen ei vaikuta negatiivisesti kansantalouteen.

Hiiliverolla päästöjä alas energian tuotannossa?

Ruotsin EU-puheenjohtajuuskausi lähestyy. Ruotsalaiset ovat valmistatuneet huolella Kööpenhaminan ilmastoneuvotteluihin ja ovat samaa ajatusta kuin ainakin Vihreät täällä Suomessa: ilmasto- ja talouskriisien yhteensovittamista.

Ruotsi on myös ehdottamassa esimerkiksi energian kulutukseen kohdistuvaa hiilidioksidiveroa, joka olisi maakohtainen, ts. EU määrittäisi vain minimitason. Naapurimaassa päästöjä on veron avulla saatu alas 9% vuodesta 1991, vaikka kansantalous on samalla kasvanut 48%. EU-maista ainakin Ranska harkitsee vakavasti verotusta, joka kohdistuisi ainakin öljyyn, kivihiileen ja maakaasuun. Järjestelmä sisältäisi joitakin kompensoivia mekanismeja haavoittuvia toimintoja tai yrityksiä kohtaan. Nicolas Sarkozyn sanoin: “Je souhaite que nous allions le plus loin possible sur la taxe carbonne.” (Le Monde 3.7.2009) Vapaa suomennos: Toivon, että selvitämme mahdollisimman hyvin mahdollisuuden ottaa käyttöön hiilidioksidivero.

Olisi hienoa, jos myös Suomessa selvitettäisiin, miten tällaisella verotuksella voitaisiin saada päästöjä alas ja mitkä olisivat sen vaikutukset.

Ilmastomaaottelu kannustaa yrittämään

N2 Laundry, Drum, Luxus ja Taloustutkimus ovat käynnistäneet Suomi–Ruotsi -ilmastomaaottelun. Hanke on osa Ilmastotalkoot-kampanjaa, http://www.ilmastotalkoot.fi.

Maaotelun ensimmäisenä lajina on tuulivoiman lisärakentaminen. Kampanjan järjestäjät uskovat, että suomalaiset haluaisivat ostaa tuulisähköä, jos se vain olisi kohtuuhintaista ja mahdollista. Niin minäkin. Tähän saakka perheeni on tilannut Helsingin energialta tuulisähköä sen 1 000 Kwh, mitä yhtiö suostuu maksimissaan yhdelle asiakkaalle myymään. (Hintalisä vain 1,6 euroa kuussa.) Se ei kuitenkaan riitä viisihenkiselle perheellemme enkä ole saanut aikaiseksi selvittää, mikä yhtiö tarjoaisi kaiken tarvitsemamme sähkön kohtuuhintaan uusiutuvilla. Nyt tarjouksen pyytäminen oli helppoa. Pyydä sinäkin, se ei vielä sido mihinkään! Www.ilmastomaaottelu.fi

Tuulimyllyt välttämätön osa tulevaisuuden energiapalettia

Jos ilmastonmuutosta halutaan torjua, energiaa on tulevaisuudessa tuotettava välttämällä fossiilisia polttoaineita. Tuulimyllyt ovat merkittävä osa sitä palettia, jolla ekologisesti kestävä vaihtoehto voidaan synnyttää.
Onkin surullista, että Suomessa vielä kiistellään esteettisistä kysymyksistä tai satunnaisista lintujen törmäyksistä. Helsingin sanomissa (19.7.09) oli artikkeli, jossa inkoolaiset maanomistajat vastustavat merialueelle kaavailtua tuulipuistoa. On toki tärkeää, että rakennuspaikan valinnassa on huomioitava paitsi tuuliolosuhteet myös se, onko alueen lintukanta luonnonsuojelullisesti merkittävä. Meidän on kuitenkin ajateltava laajasti: energian tuotanto aiheittaa suurimman osan CO2-päästöistämme ja jos haluamme energiaa nykymalliin jatkossakin kuluttaa, silloin pienemmät pahat on joskus vain hyväksyttävä. Ihmettelen myös jos tuulivoimaloiden yhteyteen ei ole keksitty jonkinlaista varoitusjärjestelmää linnuille tai mikäli meren pohjaan asennus ei onnistuisi ilman suurta veden rehevöitymistä, kuten maanomistajat pelkäävät. Mereen asennettavia off shore -voimaloita kun on jo niin monessa Euroopan maassa.

Maanomistajat pelkäävät artikkelin mukaan ensisijaisesti maansa arvon laskua. Tämä on ymmärrettävää, mutta heidän maansa arvo laskee myös jos ilmastonmuutoksen sivuvaikutukset pääsevät yhä rajummin vaikuttamaan jokapäiväiseen arkeemme: jos sään ääri-ilmiöt alueella lisääntyvät, meren pinta nousee nopeammin kuin maa kohoaa, meri lämpenee ja rehevöityminen kiihtyy. Konkreettisimmat vaikutukset iskisivät luultavasti maailmantalouden tilanteen kautta.

Itse ihailisin ihan mielelläni kaukana merellä humisevia tuulivoimaloita. (Nyt asun vilkasliikenteisten teiden läheisyydessä ja työmatkoilla näen valtavia hiilikasoja.) Tuulivoimalat ovat myös kauniita, mielestäni paljon kauniimpia kuin hiilivoimalat tai ydinvoimalat. Niiden esteettisyyteen liittyy myös läheisesti etiikka – lämmin tunne siitä, että ihmiskunta ei sahaa omaa oksaansa.

FAKTAA:

– Tuulivoiman osuus Suomen sähkönkulutuksestä oli 2007 n. 107 MW, eli 0,2 % (Wikipedia/ VTT 2007).

– Suomessa tuulivoiman osuutta voidaan lisätä 20%:iin sähköntuotannosta ilman että uutta säätövoimaa tarvitaan. http://lib.tkk.fi/Diss/2004/isbn9513864278/
(Säätövoima on tuotantoreservi, jota tarvitaan sen vuoksi, että sähkönkulutuksen ja tuotannon täytyy olla jatkuvasti tasapainossa. (Wikipedia)).

– VTT:n mukaan tuulivoimalla voitaisiin tuottaa 20–30 % Suomen energiatarpeesta, vuoteen 2020 mennessä jopa 10 %. http://www.vtt.fi/uutta/2007/20070928.jsp

– EWEA ennustaa Ruotsin tuulivoimakapasiteetiksi 1 665 MW vuonna 2010. Vuonna 2007 tuulivoima vastasi 1,3 % Ruotsin sähkönkulutuksesta. Ruotsin tuulivoimatavoite on 10 TWh tuulivoimaa vuonna 2015. (http://fi.wikipedia.org/wiki/Tuulivoima_Ruotsissa)

– Ruotsin hallitus päätti 2005 pyrkivänsä ensimmäiseksi maaksi, joka lopettaa riippuvuuden öljystä ja fossiilisista polttoaineista vuonna 2020.

– ”Ruotsin keskustapuolueen ministerit esittivät marraskuussa 2008 parannuksia energiatehokkuuteen ja öljyriippuvuuteen. Ehdotusten mukaan bensiinillä ja dieselillä kulkevat autot kiellettäisiin vuonna 2025. Puolueen mielestä niillä kulkevien autojen myynti olisi lopetettava vuonna 2016. Ekorakentamista tulisi kiirehtiä siten, että kaikki uudistalot olisivat matalaenergiataloja. Dagens Nyheter-artikkelin allekirjoittivat elinkeinoministeri Maud Olofsson, ympäristöministeri Andreas Carlgren, maatalousministeri Eskil Erlandsson ja infrastruktuuriministeri Åsa Torstensson.”

– ”Budjettiehdotus 2007/2008 sisälsi miljardi kruunua ilmastotyöhön vuosina 2008–2010 sisältäen energiatehokkuuden, toisen sukupolven biopolttoaineiden tuen, ilmastotutkimuksen ja kansainvälisen tutkimusyhteistyön, kestävät kaupungit -ohjelman, kansallisen tuulivoiman käytön verkon, investoinnit ulkomaille ja kestävän biomassan käytön.”

(http://fi.wikipedia.org/wiki/Ruotsin_energiapolitiikka#cite_note-6, alkuperäiset lähteet: Ruotsin keskusta: Bensa- ja dieselautot kiellettävä 2025 YLE 15.11.2008, ”Förbjud bensinbilar 2025 och oljeeldning i hus 2020” Dagens Nyheter 14.11.2008, Energiläget 2007, budjetti s.6-7, T2 vero 2006 s.17, T3 vero 2007 s.18, ydinvero s.18, Statens energimyndighet 2007, ET 2007:49.)

Advertisement

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Kategoriat

%d bloggaajaa tykkää tästä: