Elohopeaa kivihiilivoimalasta

Innokkaana kalansyöjänä ottaa päähän, että monissa herkullisissa kotimaisissa kaloissa on isoja raskasmetallipitoisuuksia. Niiden syönnille on tiukat rajoitukset, ja raskausaikana hauen syönti on kokonaan kielletty. Etenkin elohopea on ongelmallinen, ja kalastusnäytteissä on löytynyt haukia, jotka sisältävät useamman energiansäästölampun verran elohopeaa.

Jostain syystä elohopea nostetaan aina esiin, kun keskustellaan energiansäästölampuista. Suurin raskasmetallipäästöjen lähde on kuitenkin jo pitkään ollut fossiilinen energiantuotanto. Suomen ympäristökeskuksen mukaan  mukaan maailmanlaajuisista elohopeapäästöistä noin 2/3 on lähtöisin energiantuotannosta, ja Suomessakin noin puolet (Air Pollutant Emissions in Finland 1980–2008). Toisen puolen päästöistä aiheuttaa teräksenjalostus, ja ongelmajätteet eivät juuri näy tässä tilastossa. Helenin mukaan tosin energiantuotannon osuus Suomessa on 27 %, ja syytä eroavaisuudelle SYKEn ilmoittaman 51 %:n kanssa ei löytynyt.

Vuodessa Suomessa päästetään ilmoille noin 800 kg elohopeaa, asukasta kohti siis 160 mg. Tämä vastaa sitä, että jokainen suomalainen rikkoisi luontoon noin 40 energiansäästölamppua joka vuosi (energiansäästölampussa on noin 2 – 5 mg elohopeaa). Puhe ”myrkkylampuista” on siis aika suhteetonta näihin ”bisnes as usual” -päästöihin nähden. Luultavasti kivihiilisähköä käyttävä hehkulampun polttaja aiheuttaa isomman raskasmetalliongelman kuin energiansäästölamppuun vaihtava.

Pyysin viime keväänä Helsingin Energiasta lisätietoja sen elohopeapäästöistä. Tulossa on satojen miljoonien investointeja mm. pienhiukkasten ja rikin parempaan poistoon, joten ajattelin, että samalla olisi hyvä tarkistaa, mitä raskasmetallipäästöille voi tehdä. Johtokunnalle pidettiin esitelmä aiheesta nyt kesäkuun kokouksessa.

Elohopeaa on 0,07-0,14 mg/kg kivihiilessä, turpeessa paljon enemmän, puussa ei juurikaan. Raskasmetalleja ei aktiivisesti poisteta, mutta niitä jää tuhkaan sitä enemmän, mitä alempaan lämpötilaan savukaasut jäähdytetään ennen taivaalle päästämistä ja mitä enemmän savukaasut käyvät läpi muita puhdistusprosesseja. Yhteistuotannosta on sentään etua tässä asiassa (jäähtyneemmät savukaasut). Puuhun siirtyminen auttaisi paljon lisää leikkaamalla raskasmetallipäästöt minimiin.

Helenin elohopeapäästöiksi on arvioitu noin 18 kg/vuodessa, sillä niitä on ollut vaikea mitata savukaasuista. Viimeisen mittauksen perusteella päästöt olivat 6 kg/vuosi, piipun päästä 1,5 ug/m3 savukaasuissa (mikrogrammaa). Ehdotettu EU-raja-arvo on peräti 30 ug/m3 savukaasuissa, joten päästöille ei ole pakko tehdä mitään. Tulevat ilmansuojeluinvestoinnit luultavasti parantavat tilannetta, mutta raskasmetalleja ei edelleenkään aktiivisesti poisteta.

Päästöt ovat onneksi pienempiä kuin Suomen kivihiilivoimaloilla keskimäärin. Kuitenkin 6 – 18 kg vuodessa tarkoittaa 12 – 36 mg per helsinkiläinen, eli vastaa sitä, että jokainen meistä rikkoisi muutaman energiansäästölampun ympäristöönsä joka vuosi. Kun siis joku tulee taas jankkaamaan energiansäästölamppujen myrkyllisyydestä, tätä näkökulmaa voi nostaa esiin. Ja elohopean kylkiäisenä kivihiilen polttaminen vapauttaa myös aikamoisen coctailin mm. lyijyä, kadmiumia ja arseenia.

Kaloja ei olla saamassa syömäkelpoisiksi vielä pitkään aikaan, vaikka raskasmetallipitoisuudet ovat vuosikymmenten mittaan hiukan laskeneet. Esimerkiksi avohakkuu vesistön vieressä vapauttaa maaperästä esiin vanhoja syntejä. Ja kaukokulkeumana maahamme saapuu vielä enemmän kuin omat päästöt ovat.

Advertisement