Parhaat keinot energiatehokkuuteen

Tämän kauden aikana ilmastoasiat etenivät harppauksin, ja energiankulutuksen kasvu näyttää pysähtyneen Helsingissä, vaikka asukasluku kasvaa.

Paljon voidaan silti tehdä vielä lisää. Helsingille on tehty ison asiantuntijajoukon voimin Parhaat energiakäytännöt -selvitys (PEK-selvitys), jollaista haikailin kirjoituksessani pari vuotta sitten. Siihen on koottu parhaita käytäntöjä energiatehokkuuden edistämiseen koko kaupunkia ajatellen. Mikä parasta, kaikkia toimia on jo joku muu soveltanut menestyksekkäästi jossain päin maailmaa. Nykymenolla energiankulutus näyttäisi pysyvän samana vuoteen 2020 asti, mutta selvityksessä listattujen toimenpiteiden avulla siihen olisi mahdollista saada 10 % lasku.

Parasta energiatehokkuudessa tai energiansäästössä, mitä termiä halutaankaan käyttää, on kustannustehokkuus. Jotkut toimenpiteet ovat lähes ilmaisia (säätöjen paneminen kuntoon), toiset maksavat itsensä takaisin muutamassa vuodessa.

Kun pohjatyö on nyt tehty, Parhaita energiakäytäntöjä pitäisi viedä tarmokkaasti eteenpäin. Raportti julkaistiin jo viime syksynä, mutta jostain syystä vieläkään ei tehtäviä ole jaettu eri virastojen toteutettavaksi eikä aikataulutettu. Luotetaanko siihen, että virastot osaavat poimia tehtävät raportista itse ja hankkia niihin rahat jostakin?

Mielestäni ilmastotyötä tulisi kaupungissa ohjata nykyistä jämäkämmin: tarvitaan ilmastovastuuhenkilö tai useampi koordinoimaan koko kaupungin ilmastoasioita. Nyt ne ovat hajallaan eri virastoissa, jotka eivät välttämättä tiedä toistensa toimista. Tai sitten asioita voi olla hankala tehdävirastojen välisten rajojen yli. Ilmastoasioiden kokonaisuuden hallinta sopisi hyvin ympäristökeskuksen alaisuuteen.

Ilmastoasioiden hallintaan tarvitaan myös budjettivaltaa. Rahaa pitäisi saada nykyistä joustavammin energiatehokkuustoimiin. Monta kannattavaa asiaa jää nyt tekemättä, koska viraston budjetissa ei ole huomattu hakea siihen rahaa ajoissa. Siis toimia, jotka maksavat itsensä takaisin säästöinä parhaimmillaan alle vuodessa, usein 2-5 vuodessa. Ratkaisu voisi olla energiatehokkuusrahasto, josta virastot saisivat rahaa kannattaviksi osoitettuihin toimiin. Pienyrityksille voisi olla tarjolla kaupungin takaamia lainoja energiatehokkuusinvestointeihin.

Oma suosikkini energiansäästön vauhdittamiseksi ovat taloudelliset kannustimet: virastot saisivat osan saavuttamistaan säästöistä oman käyttöönsä. Esim. koulut eivät nyt saa taloudellista hyötyä siitä, että vähentävät kulutustaan. Monissa yrityksissä maksetaan aloitepalkkioita työntekijöille, jotka tekevät rahaa säästävän aloitteen. Miksei kaupunki maksa palkkioita isännöitsijöille, joiden hallinnoimissa rakennuksissa kulutus laskee?

Advertisement