Kirjoittanut millatalja | 13 lokakuun, 2012

Ratkaisuja vähäpäästöiseen Helsinkiin, 8.10.2012 pidetyn seminaarin antia

Helsingin Vihreiden ilmastotyöryhmän seminaari pidettiin tiistaina. Asiantuntijoiden esityksissä tuli esiin paljon hyviä ideoita ja näkökulmia. Voit tutustua esityksiin, jotka ovat tässä:  Tiina Merikosken esitys Ilmastotyoryhma_TM, Leena Silfverbergin  esitys Liikenneratkaisuja Leena Silfverberg  ja Jari Viinasen esitys Ratkaisuja vähäpääst hki_JVI . Nostan tässä esiin kuitenkin muutamia kohtia:

Ensimmäisenä vuorossa ollut Tiina Merikoski kysyi, minkälaisen suunnittelutehtävän kaupunkisuunnittelijat saisivat jos alkaisivat nyt rakentaa Helsinkiä.  Onnistuneen kaupunkisuunnittelun avaimiksi hän nosti selkeän vision ja yhteistyön. Leena Silfverberg puolestaan esitteli liikenteeseen neliporrasmallin, jossa ensisijaisena ratkaisuna ongelmiin pyritään vähentämään liikkumistarvetta, toiseksi tehostetaan olemassa olevan liikenneinfran käyttöä, kolmantena tehdään pieniä korjaustoimia ja vasta jos nämä keinot eivät auta, tehdään uusia investointeja. Mallia voitaisiin soveltaa myös muuhun suunnitteluun. Jari Viinanen avasi kattavasti lukuisia toimia, joihin kaupunki on ryhtynyt päästöjä alentaakseen.  Hänen arvionsa mukaan vuodelle 2020 asetettu tavoite vähentää päästöjä 20 % saavutetaan jo nyt aloitetuilla toimilla.  Sen sijaan tavoite lisätä uusiutuvan energian määrää 20 % ei ole toteutumassa näillä toimilla.

Paneelissa keskusteltiin vilkkaasti monista aiheista:

Siitä oltiin melko yksimielisiä, että päästöjä on vähennettävä vaikka se nostaisi sähkön hintaa. Kaarin Taipale (SD) oli kuitenkin sitä mieltä että nousun pitäisi olla melko maltillista. Johanna Krabbe (Kok) muistutti, että vähentämällä kulutusta on mahdollista kuitenkin säästää. Jukka Jonninen (Vihr) katsoi asiaa kaupungin näkökulmasta tuoden esiin, että hiilivoimaa käyttäessä maksaisimme hinnannoususta päästökaupan muodossa muille, kun taas uusiutuvaa energiaa ja/tai ydinvoimaa käytettäessä maksaisimme uudesta teknologiasta, mutta itsellemme.

Ilmastorahastoa, josta jaettaisiin rahaa esim. koulujen ja taloyhtiöiden energiainvestointeihin, kannatti ainoastaan Jonninen.  Krabbe ja Taipale sen sijaan ehdottivat ESCO-mallia, jossa investoinnin toteuttaa ulkopuolinen asiantuntija ja kustannukset maksetaan syntyvillä säästöillä. Molemmissa tapauksissa huomiota olisi kiinnitettävä siihen, että kulutuksen vähentämisestä saatava rahallinen hyöty ohjautuisi vähennyksen tehneelle taholle. Näin ei valitettavasti usein kuitenkaan ole esimerkiksi kouluissa, joiden kiinteistöistä vastaa keskitetysti kiinteistövirasto.

Ruuhkamaksut saivat selkeää kannatusta Jonniselta ja Taipaleelta, kunhan huolehditaan siitä, että maksusta saatavat tulot korvamerkitään Helsingin käyttöön. Myös Krabbe antoi varovaisen hyväksyntänsä ruuhkamaksuille, mutta pohti niiden vaikutusta yrittäjiin. Siitä siirryttiinkin jouhevasti seuraavaan aiheeseen pohtimaan, miten yritystoimintaa voisi harjoittaa ilman autoa. Selkeää vastausta tähän ei toki löydetty, mutta autojen yhteiskäytön lisäämistä pidettiin yhtenä tärkeänä tavoitteena.  Jonninen nosti esiin hyvänä ohjauskeinona myös pysäköintipaikkojen kustannusten ohjaamisen käyttäjälle.

Myös muita teemoja sivuttiin. Muun muassa pohdittiin, miten huolehditaan että kaupunkilaiset osaavat toimia uudentyyppisillä kaduilla joissa pyörä- ja autotiet on yhdistetty entisen kevyen liikenteen kaistan sijasta.

Lopuksi ehdokkaita pyydettiin kiteyttämään omat ajatuksensa siitä, mitkä ovat heidän ratkaisunsa vähäpäästöiseen Helsinkiin.  Krabbe nosti esiin energiatehokkuuden, kestävän rakentamisen ja kulutuksen vähentämisen, jotka voidaan saavuttaa etupäässä tiedon ja yhteistyön lisäämisen keinoin. Koska Helsingin päästöistä 80 % syntyy energian tuotannosta, Jonninen nosti oleellisimmaksi tekijäksi näihin vaikuttamisen ydinkaukolämmön avulla.

Taipaleesta oleellisinta on energian säästön ja uusiutuvan energian lisääminen. Lisäksi hän muistutti, että kaupungin hankintoihin olisi asetettava selkeämmin ympäristökriteerit ja että Helsingin energia olisi pidettävä kaupungin omistuksessa vaikka se yhtiöitettäisiinkin.

Advertisement

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Kategoriat

%d bloggaajaa tykkää tästä: