Helsingin Energiassa yksi suurta mielenkiintoa herättävistä asioista on liikelaitoksen tuloutus kaupungin kassaan. Helsingin Energia on tulouttanut joka vuosi kaupungille 200-300 miljoonaa euroa. Tämänvuotinen tuloutus on mukana uuden Helenin johtokunnan ensimmäisellä esityslistalla 12.2.2013, osana tilinpäätöksen hyväksymistä.
Viime vuosien tuloutuskäytäntö on eronnut aikaisemmasta: johtokunta on sanonut vastalauseensa, kun kaupunki on odottanut niin suurta tuloutusta, että sen maksamiseksi on otettava velkaa. Viime vuonna johtokunta jopa pienensi tuloutettavan summan kestävän talouden mukaiselle tasolle, 200 miljoonasta 50 miljoonaan euroon. Itse maksutapahtuma ei tästä muuttunut, sillä kaupunginhallitus palautti summan ennalleen.
Tänä vuonna tuloutusta on hieman pienennetty, 150 miljoonaan. Taso on tällä kertaa melkein kestävä, mutta edelleen se kuitenkin johtaa energiayrityksemme velkaantumiseen. Helenin suhteellinen velkaantumisaste nousee tällä tuloutuksella 56,5 %:iin aikaisemman vuoden 42,8 %:sta. No, eikö yrityksellä voi olla velkaa, ja eikö tämän tason velkaantumisaste ole vielä normaalia? Ja hyvänen aika, eikö parin vuoden päästä ole syytä ollakin velkainen, jottei osakeyhtiöksi muutettava Helen joudu maksamaan valtiolle veroja?
Velkaantumisessa on huonoa ainakin se, että nyt ei ole kyse erityisestä investoinnista, jonka tuotoilla velka maksettaisiin pois. Alentuneiden tulojen syynä ei myöskään ole varautuminen päästöjen vähentämiseen – nyt vielä, se laskee tulosta lisää tulevina vuosina. Suomen päätös ohjata taloudellisesti eroon fossiilisista polttoaineesta näkyy nyt energiayritysten polttoainekuluissa. Toivottavasti se kannustaa hakemaan fossiilisille ripeästi vaihtoehtoja. Vaihtoehtoja on kyllä, nyt jo Suomessa tuotetaan enemmän sähköä puulla kuin kivihiilellä. Kaukolämmön tuotannossa puntit kivihiilen ja biovaihtoehdon välillä ovat suunnilleen tasan.
Ilmakehä ei enempää fossiilisten polttamista siedä, ja on myös koko maan edun mukaista käyttää kotimaisia energianlähteitä tuontikivihiilen ja -öljyn sijaan. Vaihtotase on alkanut näyttää kurjalta etenkin öljyn hinnan noustessa.
Kaupungin puolella joudutaan miettimään, miten ilmastoa kuormittavin keinoin saadut kymmenet miljoonat korvataan tulevaisuudessa. On vaikea keksiä, mistä yhtäkkiä voitaisiin ottaa niin suuret säästöt. Itse toivoisin näkeväni enemmän kaupunkilaisten aktiivista osallistumista yhteisen hyvän eteen, mutta se vaatii ainakin taitavaa johtamista.
Vastaa