Liuskekaasu ja cleantech, siinä oli kaksi hallitsevaa ja ristiriitaista teemaa tämän vuoden Energiapäivässä. Kyseessä on siis tilaisuus, jonne energiapomot kokoontuvat tutustumaan ajankohtaisiin asioihin ja nauttimaan runsaista tarjoiluista.
Energiapäivään oli kutsuttu Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck puhumaan maansa liuskekaasubuumista. Oreck keskittyi luennoimaan liuskekaasuntuotannon ympäristöongelmista ja totesi lopuksi, että hänelläkin on lapsia, joiden tulevaisuudesta hän on huolissaan. Laajamittaisen liuskekaasun hyödyntämisen seuraukset ilmastolle ovat kestämättömät, ja kehitys on saatava muille urille. Liuskekaasuvarat ovat niin suuret, että niiden hallitsematon hyödyntäminen veisi meiltä viimeisetkin mahdollisuudet saada ote ilmastopäästöistä.
Ennen tilaisuutta meteorologina työskentelevä Helenin johtokuntakollegani mainitsi, että ilmakehän metaanipitoisuuden on havaittu nousseen huolestuttavasti viime aikoina, ja jäljet näyttäisivät johtavan juuri liuskekaasukentille. Metaani on hyvin voimakas kasvihuonekaasu, mutta se hajoaa ilmakehässä kemiallisten reaktioiden myötä noin 10 vuodessa tuottaen hiilidioksidia ja vettä. Niinpä sen lämmitysvaikutuksen arviointikin riippuu tarkasteltavasta ajanjaksosta, mutta tämän hetken säteilypakotteesta metaanin osuus on noin 20 %.
Maakaasua markkinoidaan ympäristömyötäisempänä fossiilisena polttoaineena. Kun otetaan huomioon tuotannon ja koko elinkaaren aikaiset metaanipäästöt, sen päästötase alkaa näyttää paljon raskaammalta. Osassa laskelmista arvioidaan, että jos metaanista pääsee karkuun 1-2 %, se riittää jo nostamaan ilmastokuormituksen kivihiilen tasolle. Liuskekaasun tuotannossa karkuun pääsee metaanista hyvinkin 10 % tai enemmän. Toisaalta maakaasuvoimalat toimivat kivihiilivoimaloita paremmalla hyötysuhteella, mikä pitää myös ottaa laskelmissa huomioon. Liuskekaasuun liittyy ilmastokuormituksen lisäksi laajoja paikallisia ympäristöongelmia, joiden vuoksi tuotannon aloittaminen ei ole saanut kansalaisten hyväksyntää monessakaan Euroopan maassa. Ranskassa koeporauksetkin on ehditty jo kieltää lailla.
Suomessakin yritykset intoilevat LNG-terminaalin rakentamista liuskekaasukentillä tuotetun maakaasun tuontiin. Pitäisi panna edes sen verran jäitä hattuun, että tutustuttaisiin ensiksi suunnitelmien ilmastovaikutuksiin. Maailmanlaajuisen energiasäätiön WEC:n edustaja esitteli Energiapäivässä tulevaisuusskenaarioita, joista ”markkinaehtoinen” malli veisi ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden tunkkaisen ilman, yli 800 ppm:n, tasolle jo vuoteen 2050 mennessä. Eläkepäivinäni raitista ilmaa siis ei enää saisi, vaikka kuinka availisi ikkunaa. Ei ihme, että tilaisuuteen osallistuneet insinöörit lähettivät useita maailmanlaajuista ilmastosopimusta kannattavia viestejä Energiapäivän viestiseinälle.
Ilmaston muuttajat - HEVIn ilmastotyöryhmä 
Vastaa