Kysyntäjoustoja ja säätöä uusin keinoin

Olin Energiapäivässä ja Energiakongressissa Tampereella ottamassa selvää, mikä alalla on kuuminta hottia tänä vuonna. Kysyntäjoustot oli eräs teema, joka nousi toistuvasti tapetille.

Suomessa on päivitelty Saksan ja Tanskan sähkömarkkinoita, jossa sähkön hinta voi heiluvan tuotannon takia painua jopa miinukselle. Mutta kyllä säätövoiman kysyntä kasvaa meilläkin, ja kulutusjousot ovat usein edullinen tapa tuottaa säätövoimaa. Säätötarpeen kasvuun Suomen alueella on useita syitä:

– sähköverkkoon tulee kaiken aikaa lisää tuuli- ja aurinkosähköä.
– ydinsähkön osuus kasvaa, ja sitä ajetaan vakioteholla, ei siis säätömahdollisuutta sielläkään.
– säätöön kykenevien, lauhdesähköä tuottavien voimaloiden määrä vähenee kaiken aikaa, sillä pitkään alhaalla pysytellyt sähkön hinta ei kannusta investoimaan
– Sähkömarkkinat varautuivat Olkiluoto 3:n tuloon markkinoille, mutta kun tämä ei toteutunut aikataulussaan, koko siirtokapasiteetti Ruotsin suunnasta on käytössä. Niinpä tuontisähköä ei riitä joustoon, kun suuri osa ajasta sähköä tuodaan täydellä teholla.

Sähköverkon säätöähän voidaan tuottaa kolmella keinolla, ja sitä tarvitaan sekä tehon riittävyyteen että sähkön laadun takaamiseen:

– joustava tuotantokapasiteetti (esim. ne vähenevät lauhdevoimalat)
– sähkövarastot (nämä ovat vielä hinnakkaita ja kykenevät varastoimaan melko pieniä sähkömääriä)
– kysyntäjoustot

Hyvä uutinen on, että nykytekniikan avulla yhä pienempiä sähkönkulutusyksiköitä voidaan ottaa mukaan säätöön. Vaikka populääreissä energiavisioissa kotijääkaappi osallistuu säätöön älymittarin välityksellä, tämä ei ole yrityksille se houkuttelevin vaihtoehto. Ensiksi kannattaa hyödyntää säätöön hiukan isommat kohteet, kuten kauppakeskukset, pientä ja keskisuurta teollisuutta, isoja pumppuja ja muita kohteita. Kaikki sellaiset kohteet sopivat, jotka kestävät sen, että sähkö katkeaa muutaman kerran vuodessa noin vartiksi. Kohteen ei tarvitse pimentyä kokonaan, vaan esim. ilmanvaihto- tai jäähdytyslaite voi kytkeytyä väliaikaisesti pois päältä tilanteessa, jossa sähköverkko uhkaa käydä epävakaaksi.

Helsingin Energia on kehittelemässä bisnestä, jossa useita pienehköjä kohteita kootaan automaattiseksi ohjattavaksi säätöreserviksi. Aikaisemmin pois kytkettävän kuorman on pitänyt olla kooltaan noin tuulivoimalan verran, 5 MW, mutta nykyään tämä voidaan koota minimissään noin 150 kW:n suuruisista yksiköistä. Säätöön osallistuminen on yllättävän tuottoisaa: siitä hyvästä, että antaa luvan laitteen pimentämiseen ilman varoitusaikaa kerran pari vuodessa, voi saada yli kymppitonnin suuruusluokkaa olevan hyvityksen. Säädön ansiosta sähköverkon hetkelliset taajuusvaihtelut pysyvät hallinnassa ja sähkön laatu hyvänä.

Wärtsilän edustaja taas piti vauhdikkaan esityksen, jossa hän esitteli toteutuneita kauppoja Yhdysvaltoihin: yrityksen joustavat kaasumoottorit myyvät hyvin, ja ovat edullinen tapa vastata säätötarpeisiin Yhdysvaltain kuumilla alueilla, joissa aurinko- ja tuulivoima heiluttelevat sähköntuotantoa. Kansainvälinen energiajärjestö IEA on tehnyt vertailun The power of transformation, jossa Wärsilän iloksi sen kaasumoottorit todettiin kustannustehokkaimmaksi vaihtoehdoksi sähkön tuontannonvaihteluun vastaamiseen.  Olkaamme siis iloisia tuulen tuomista vientituloista!

Advertisement