Kun keskustelen Helsingin energia-asioista ihmisten kanssa, saan toistuvasti vastata samaan kysymykseen: miksi uusiutuviin energianlähteisiin siirtymiseksi aiotaan rakentaa uusi kallis voimala? Miksei vain vaihdeta nykyisten voimalaitosten polttoainetta kivihiilestä biomassaksi?
Helsingin Energian johtokunnassa käsiteltiin tänään 27.8. valtuustoaloitetta, jossa vastataan tähän kysymykseen perusteellisesti. Tätä päästöjenvähennysvaihtoehtoa on tietenkin tutkittu, kun on etsitty taloudellisinta ja toteutuskelpointa tapaa vaihtaa uusiutuviin.
- Hake vaatii noin kahdeksankertaisen tilavuuden kivihiileen verrattuna, pelletti yli kaksinkertaisen. Biopolttoaineen varastointi olisi hankalaa nykyisten kivihiilivoimaloiden ahtailla tonteilla, jotka ovat vuosikymmenien kuluessa jääneet kasvavan kaupungin sisään.
- Biomassan kuljetus taas toisi raskasta liikennettä lähelle kaupungin keskustaa.
- Koska polttoaine jouduttaisiin valitsemaan tilavuuden minimoinnin perusteella, polttoaine tulisi myös paljon kalliimmaksi kuin varta vasten suunnitellussa monipolttoainevoimalassa. Tilavuudeltaan tiiviimpi biomassahan on myös pitemmälle jalostettua.
- Lisäksi 1970-luvun voimalassa on rajoituksia nykyisiin voimalamalleihin verrattuna, minkä vuoksi hyötysuhde laskisi. Lämpöä ja sähköä saataisiin voimalasta vähemmän kuin aikaisemmin. Erotus jouduttaisiin paikkaamaan erillisten lämpökattiloiden tuotannolla.
Näiden syiden takia 100 % biopolttoaineiden käyttö vanhoissa voimaloissa ei vaikuta Helenille houkuttelevalta vaihtoehdolta, jos vain investointi uuteen voimalaan on mahdollista. Seuraava iso päätös asiassa tehdään vuonna 2015: silloin Helsingin kaupunginvaltuusto päättää, siirrytäänkö vanhoissa voimaloissa 40 % biopolttoaineosuuteen vain aloitetaanko uuden voimalan rakentaminen.
Ilmaston muuttajat - HEVIn ilmastotyöryhmä 
Eihän haketta pölypolttokattilassa polteta. Ei edes pellettiä kovin paljon, ja biohiilelläkin on omat rajoitteensa. Mutta onko harkittu pölypolttokattilan muuttamista leijukattilaksi? Silloin onnistuisi monenlaisten polttoaineiden polttaminen jopa yhtä aikaa. Esim. Rauhalahti Jyväskylässä on muutettu pölypolttokattilasta leijuksi 1993. Toki Rauhalahdella oli tuolloin enemmän käyttövuosia jäljellä kuin esim. Hanasaarella on nyt. Taitaa tuo polttoaineen varastointi olla liian iso ongelma?
By: Juha Kinnunen on 19 syyskuun, 2013
at 14:56
Kyllä vain, tuo varastointi juuri on kompastuskivi ahtaalla tontilla. Olen saanut sen käsityksen, että myös kattilanvaihto olisi laskettu läpi ja todettu kalliiksi. Kehitysohjelmasuunnitelman alkuvaiheessahan vanhoihin voimaloihin ehdotettiin edullisempana vaihtoehtona biomassan (hakkeen) kaasuttimia, joiden tuottamaa kaasua voisi kohtuu huoletta syöttää myös hiilipölykattilaan. Mutta sitten alettiin laskea tilantarvetta hakkeelle, ja kaasutinvaihtoehtokin on sen takia pudonnut listasta pois.
By: Piia J. Häkkinen on 21 syyskuun, 2013
at 21:05
Keskustelu uusiutuvien polttoaineiden käytöstä kaukolämpölaitoksissa on siinä mielessä turhaa, että meillä ei ole ns. hiilineutraalia uusiutuvaa polttoainetta saatavissa niin paljon, että suretkin kaupungit voisivat sitä kaukolämmön tuottamiseen käyttää. Jos matemaattisesti laskemme miten Suomessa hiilidioksidipäästöt minimoitaisiin, niin se tapahtuu muuttamalla kaikkea mahdollista fossiilisin polttoainein tuotettua energian kulutusta ilmastotehokkaaksi sähköenergian kulutukseksi. Kaukolämpö pitää siis tulevaisuudessa tuottaa suurilla tehokkailla lämpöpumpuilla.
Koska erityisesti raskasta kumipyöräliikennettä ei voida nähtävissä olevassa tulevaisuudessa saada sähkökäyttöiseksi, meidän tulee päästöjen minimoimiseksi käyttää kaikki mahdollinen uusiutuva polttoaine liikennepolttoaineina.
Päästöjen minimiin pyrkivä
Pertti Rantala
By: Pertti Rantala on 15 lokakuun, 2013
at 09:40